Opetatko talous- ja kuluttajataitoja tulevana lukuvuotena?

Digitaalinen maksaminen on nuorten arkea. Maksaminen tapahtuu sujuvasti älylaitteella, sovelluksessa tai pelin sisällä – usein ilman, että tilannetta hahmotetaan erilliseksi maksutapahtumaksi. Raha liikkuu nopeasti ja huomaamatta. 

Maksamiseen liittyvät käytännöt ovat samalla monimutkaistuneet. Palvelut perustuvat tilauksiin, automaattisiin veloituksiin ja sovellusten sisäisiin ostoihin. Maksaminen ei näy yhdellä kertaa, vaan kertyy useista pienistä eristä. Rahankäytön seuraaminen ja ymmärtäminen on aiempaa haastavampaa. 

Digitaalisessa maksamisessa riskitkin ovat lisääntyneet 

Kehitys toi mukanaan myös riskejä. Huijauksia torjuvia kampanjoita on meneillään lukuisia ja ne ovat tärkeitä tietoisuuden lisäämisessä.  

Pimeät käytänteet, epäselvät sopimusehdot ja tilanteet, joissa maksaminen käynnistyy huomaamatta, ovat arkipäivää. Pimeistä käytänteistä voit opiskella lisää KKV Kampuksen Pimeät käytännöt tutuksi –kurssilla. 

Digitaalisessa ostosympäristössä toimivat samanaikaisesti useat eri toimijat, kuten verkkokaupat, maksupalveluntarjoajat, alustat ja sovellukset, joiden roolit, vastuut ja sopimussuhteet eivät ole kuluttajalle aina selkeitä, mikä korostaa tarvetta hahmottaa, kuka vastaa mistäkin ja millaisia oikeuksia kuluttajalla on kussakin tilanteessa. 

Kielloista ja varoituksista toimintaympäristön ymmärtämiseen 

Perinteisesti on turvallista ja järkevää maksamista opetettu varoituksilla ja kielloilla. Rationaalista kuluttajaa ei kuitenkaan ole olemassa. Jokaisella meistä on ”heikot hetkemme”, myös aikuisilla. Kun opetetaan turvallista verkko-ostamista kannattaa pitää mielessä, että ostotilanteessa kuluttaja harvemmin ajattelee pankkitunnusten tai PIN-koodien suojaaminen edellä. Sen sijaan toimintaa ohjaavat eteen tulevat ostoimpulssit, tilanteet ja tarpeet sekä halut – ja yhä useammin tekoäly. Siksi on tärkeää auttaa oppijaa hahmottamaan digitaalisen toimintaympäristön kokonaisuutta. 

Suuri osa ihmisistä käyttää palveluita sujuvasti, mutta emme välttämättä ymmärrä digitaalisen kaupanteon toimijoita, rooleja sekä sen taustalla olevia tekniikoita. Vähintään pitäisi tunnista, milloin kyse on sopimuksesta tai mitä oikeuksia meillä kuluttajina on.  

Digitaalinen kehitys ei ole pysähtymässä 

Tekoälyä hyödynnetään jo nyt verkkokaupoissa ja sovelluksissa yksilöllisten tarjousten, suositusten ja ajankohdan valinnassa – eli siinä, milloin ja miten ostamiseen ohjataan. Tulevaisuudessa maksaminen voi automatisoitua edelleen, kun ostotapahtumia hoitavat osittain käyttäjän puolesta toimivat järjestelmät. Tämä tekee kuluttajan roolista entistä huomaamattomamman. Siksi on entistä tärkeämpää, että nuori oppii tunnistamaan, milloin hän tekee valinnan ja milloin häntä ohjataan tekemään se. 

Moni opettaja kokee aiheen vaikeaksi: digitaaliset palvelut muuttuvat nopeasti, ja oppilaat voivat tuntea ne teknisesti paremmin. Opettajan ei kuitenkaan tarvitse hallita kaikkia sovelluksia tai maksutapoja. Riittää, että opetuksessa pysähdytään peruskysymysten äärelle: omaan toimintaan, tiedon hakuun ja tunteisiin ennen kauppaa, mitä sovin ja mihin sitoudun, mitä tapahtuu, kun maksan, mihin sitoudun ja mitä voin tehdä, jos jokin menee pieleen. Eli käytännössä KKV Kampuksen pedagoginen malli luotsaa läpi ostoprosessin ja siinä olevat talouden kannalta kriittiset vaiheet. 

Kirjoittaja,

Taina Mäntylä, KKV