Mitä jokaisen pitäisi tietää energiaköyhyydestä? 

Sähkö on arkielämän perustarve, jota moni meistä pitää itsestäänselvyytenä. Käännämme valot päälle, lämmitämme asuntomme ja käytämme kodinkoneita päivittäin ajattelematta sähkölaskun suuruutta. Valitettavasti osalle suomalaisista energiaköyhyys on jokapäiväinen taakka ja arkipäiväinen energiankulutus aiheuttaa paitsi huolta, myös rajoittaa toimintamahdollisuuksia. 


Energiaköyhyys ei tarkoita pelkästään kykenemättömyyttä pitää kotia riittävän lämpimänä talvella tai viileänä kesän helteillä. Se kuvaa vaikeutta tyydyttää elämisen perustarpeet kalliiden energiahintojen vuoksi. Se voi ilmetä vaikeutena maksaa sähkölaskuja tai käyttää digitaalisia energiapalveluita. Pahimmillaan kotitaloudet joutuvat energialaskujen maksamiseksi säästämään muussa kulutuksessa niin, että kulutuksessa mennään sosiaalisesti hyväksyttyjen normien alapuolelle.


Energiaköyhyys vaikuttaa niin yksilöihin kuin yhteiskuntaan


Energiaköyhyys vaikuttaa moniin eri väestöryhmiin, mutta erityisesti taloudellisesti haavoittuviin ryhmiin, kuten pienituloisiin kotitalouksiin, eläkeläisiin, yksinhuoltajaperheisiin ja työttömiin. Vaikka energian hinnannousu vaikuttaa kaikkiin kotitalouksiin, vaikuttaa se alemman tulotason kotitalouksiin eniten, koska ne kuluttavat muita suuremman osan tuloistaan energiaan, asuvat muita useammin energiatehokkuusnäkökulmasta huonolaatuisemmissa asunnoissa, eikä heillä ole varaa energiatehokkuusremontteihin. Lisäksi he maksavat monesti energiasta kalliimpaa hintaa riittämättömän sähkömarkkinoihin liittyvän tietotaidon vuoksi.


Erityisesti paljon kotona aikaa viettävät henkilöt kokevat energiaköyhyyden seuraukset muun muassa kylmien huonelämpötilojen muodossa. Tilapäisesti energiaköyhyyteen voi ajaa pitkäaikainen sairastuminen ja heikentynyt kyky huolehtia arkielämän pakollisista menoista. Digitalisaation ulkopuolelle jääneistä henkilöistä voi tulla energiaköyhiä, jos he eivät pysty seuraamaan sähkön hintavaihteluja tai tekemään optimaalisia sähkösopimuksia.
Energiaköyhyys ei ole vain kansalaisia koskettava ongelma vaan se vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan. Korkeat energiakustannukset voivat johtaa maksuhäiriömerkintöihin, mikä puolestaan vaikeuttaa pääsyä muihin palveluihin ja lisää sosiaaliturvan tarvetta. Lisäksi se voi ilmetä terveysongelmina, kun kotona ei ole riittävästi lämpöä talvella tai viileää kesällä. Energiaköyhyys vaikuttaa myös ympäristön tilaan, kun ihmiset joutuvat turvautumaan vähemmän kestäviin energiaratkaisuihin, eikä heidän energiankulutuksensa ole riittävän tehokasta asuntojen huonon energiatehokkuuden vuoksi.


Energiaköyhyyttä voidaan torjua monin tavoin


Energiaköyhyys on monimuotoinen ongelma, jonka torjuminen vaatii kokonaisvaltaisia ratkaisuja niin poliittisten päättäjien, energiayhtiöiden, kuluttajien kuin viranomaisten välisessä yhteistyössä. Energiaköyhyyden torjuminen tuo monia hyötyjä pienentämällä terveydenhuoltomenoja, vähentämällä ilmansaasteita, parantamalla asumismukavuutta ja hyvinvointia sekä lisäämällä kotitalouksien käyttöön jääviä varoja.
Sosiaaliturvan keinoin voidaan auttaa monia heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä. Tämän lisäksi ajantasaisen kuluttajansuojan keinoin autetaan ihmisiä tekemään parempia sähkösopimuksia. Yleisellä sähkömarkkinoita käsittelevällä kuluttajatiedotuksella voidaan parantaa kuluttajien osaamista sähkömarkkinoilla. Kuluttajat tarvitsevat tietoa vihreästä siirtymästä ja uusiutuvan energian käytön edistämisestä samoin kuin siitä, miten he voivat parantaa oman kotinsa energiatehokkuutta. Sähkön hinnan vaihtelut ovat tulleet jäädäkseen ja kuluttajien oma osaaminen sähkömarkkinoilla korostuu entisestään. Tietoisuus eri vaihtoehdoista ja kyky tehdä valistuneita päätöksiä ovat avainasemassa energiakustannusten hallinnassa ja taloudellisen turvallisuuden varmistamisessa.  

Artikkelin on kirjoittanut johtava asiantuntija Helena Tuorila Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Senast ändrad: tisdag, 30 april 2024, 08:02