Suomalaisten talousosaamisen perusta luodaan kouluopetuksessa

Suomessa toteutetaan parhaillaan Oikeuspalveluviraston johdolla ensimmäistä kansallista talousosaamisen strategiaa laajan toimijaverkoston kanssa. Strategian tavoitteena on parantaa kansalaisten arjen talousosaamista, jonka avulla kansalaiset osaavat tehdä omalle taloudelleen parhaita päätöksiä. Talousosaaminen on keskeinen taito, joka yhdistää tietämystä, asenteita ja käyttäytymistä. Hyvä talousosaaminen edistää jokaisen ja koko yhteiskunnan hyvinvointia, koska se muun muassa ehkäisee ylivelkaantumista ja vähentää eriarvioisuutta.

Uusimmat tutkimustulokset 15–19-vuotiaiden suomalaisnuorten rahankäytöstä ja talousosaamisesta ovat kiinnostavia koulujen talousopetuksen näkökulmasta. Nuorten talousosaaminen on yleisellä tasolla melko hyvää. Nuoret ilmoittivat saavansa eniten taloutta koskevaa tietoa perheeltään (60 %) ja koulustaan (36 %). Pojille puhutaan selvästi enemmän sijoittamisesta, vaurastumisesta ja yrittäjyydestä: yli 40 % pojista keskustelee näistä vähintään kuukausittain, kun tyttöjen osuus on alle 30 %. Tyttöjen kanssa puhutaan kuluttamisesta, säästämisestä ja hintojen vaikutuksista perheen talouteen. Reilu neljäsosa nuorista kertoi saavansa taloustietoa somevaikuttajilta.   

Suomessa talousopetus on peruskoulun ja toisen asteen yhteiskuntaopin, matematiikan ja kotitalouden opetussuunnitelmissa. Talousopetus alkaa alakoulun neljänneltä luokalta. Tämä on erinomainen asia, koska peruskoulussa tavoitetaan koko ikäluokka ja voidaan tasoittaa sosioekonomisia eroja talousosaamisessa. Talousosaamisen PISA-tutkimus vuodelta 2018 osoitti talousopetuksen vaikutuksen nuorten talousosaamiseen. Suomalaiset oppilaat ilmaisivat saavansa talousosaamiseensa tietoa opettajiltaan muita maita enemmän ja saadulla tiedolla oli vertailumaiden voimakkain yhteys talousosaamiseen. Siksi on tärkeää varmistaa opettajien talousopetuksen valmiudet opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksilla. Myös toisen asteen ja sen jälkeisen opintojen opiskelijoiden talousosaamisen vahvistaminen olisi erityisen tärkeää. Finanssituotteiden ja -palveluiden sekä kulutuksen nopean digitalisoitumisen sekä uusien ilmiöiden, kuten petosten ja huijausten sekä kryptovarojen myötä erityisesti digitaalisen talousosaamisen vahvistamisen tärkeys korostuu. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on perustanut vuonna 2025 työryhmän muotoilemaan uusia linjauksia yrittäjyyskasvatukseen ja talousosaamisen vahvistamiseen kaikilla koulutusasteilla. Nämä linjaukset tuovat erinomaisen lisän koulujen käytännön talousopetukseen.

Lasten ja nuorten talousosaamisen vahvistaminen ei ole pelkästään koulun sisäinen tehtävä. Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja organisaatioiden kuten Kilpailu- ja kuluttajaviraston tarjoama talousopetus materiaaleineen tuovat oppilaille merkittäviä hyötyjä: se tarjoaa käytännönläheisiä esimerkkejä, ajankohtaista tietoa ja uusia näkökulmia. Yhteistyö laajentaa oppilaiden ymmärrystä taloudesta, lisää motivaatiota oppia ja auttaa heitä kehittämään taitoja, joita tarvitaan arjessa ja tulevaisuuden työelämässä. Sektorirajoja rikkovalla vuoropuhelulla ja yhteistyöllä tähtäämme kohti talousosaamisen strategian visiota: suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuonna 2030.

Kirjoittajat,

Mette Ranta, erityisasiantuntija, Oikeuspalveluvirasto

Anu Raijas, talousosaamisen neuvonantaja, Suomen Pankki

Sanna Helesuo, johtava asiantuntija, Oikeuspalveluvirasto